Hänen Majestetins awa juhlallisen puhen cera Linnoituxen Joulun lautta=rannasa kello 11:30, ionca peräsdä Helsingin Wanhan Waruswäci suoritta mousquet=äxijsin wuoden 1752 reglementin perästä, nijn mousquetin cuin kanuunan laucauxien säestyxellä Hänen Majestetins kunniaxi.
Caupungin Hywät Asuckat osallistuwat Paradijn seuraten mousqueteur=osaston perässä 1700-luwun asuihin puceutuneina. Paradi tule cocoon lautta=randan Randa=Casarmin tacana eli siwulla ja tule yhtenä jouckona portin wälitze lautta randan asti marssiman.
Micäli halajatte olla osallisena Paradisa ynnä sen perästä Joulu=Lounaalla on hywä syy ilmoittautua etucäten ja ensi tilasa kiriekyyhky=wiestillä osoitteeseen info [ät] hww.fi
Linnoituxen Joulun Awauxen äksiisinäytös ynnä 1700-luwun Marckinat ylös-pannan yhteisydesä keskenäns Helsingin Wanhan Waruswäen ia Caupungin Hywien Asuckaiden ynnä ruotsalaisten historianharrastajien sekä itsensä Sweaborgin linnoituxen canssa.
Linnoituxen Joulun awauxen ja Joulu-Lounaan perästä sijrrymme 1700-luwun marckinoille, jossa on tarjolla erilaisia upeita tuotteita, cuten aicalaista porslijnia, lasia, cynttilän=jalcaa, cangasda, weistä ynnä haruckaa, ja muuta caunisda ja cäytännöllisdä waatetta, esinettä ynnä muuta marckina-calua.
Föreningen Brage tuo nähtäwäxi naisten ynnä miesten cengää, solkea, polwi=suckaa, kangasta, ynnä muuta tuotetta joita heillä on tarjota nijn historian=harrastajalle cuin kansan=puwuista cijnnostuneille.
Yhtä lailla tarjolla on montaa erilaista, harrastajain walmistamaa aicalaista uutta ja cäytettyä waatetta ym. tarwe=calua historian=harrastajien ja wanhoista tawaroista ja caluista cijnnostuneiden tarpeisijn.
1700-luwun marckinoille on kaickille wieraille pääsy ilman maxua.
Hänen Majesteettinsa on tahtonut caikille saattaa tiettäwäxi, että 30.11. culuwa ajastaikaa on jocaizen cansalaisen oiceus lunasta 1700-luwun marckinoilta caupustelijan tuoli ja myymän eli tarjolle paneman waatteita ym. tarwe=calujaan, sillä edellytyxin, että kyseessä olewat myynti=tawarat edustawat Wiaporin historian wanhaa ajastaicaa.
Haluckat woiwat otta yhteyttä Protocoll Secreterareen lähettämällä kiriekyyhkyllä wiesti osoitteeseen info [ät] hww [piste] fi.
info [ät] hww [piste] fi
Olemme walmistaneet menneiden ajastaicojen muistelijoille seisowan pöydän aica=cauden ruoca=paloja ja juomia. Nautintaa seura erilaiset esityxet, ynnä tanssit, pelit ja leikit, jotka warmasti tulewat Teitä miellyttämän. Pyydämme Teitä warustautumaan 1700-luwun Wiaporin aicaisella historiallisella asulla ynnä tuoman mucanans omat ajan=mucaiset aterimet eli calut cuten ajan tapaan cuulu.
Tilaisuus päättyy kello 24.
Aicalaisten kertomuxisa on ylös=kirjoitettu linnoituxen baaleista seuraawasti:
"Suomenlinna ei ollut 1700-luvulla ainoastaan sotilaallinen linnoitus, se oli myös kaupunki ja siellä oli enemmän asukkaita kuin Helsingissä. Upseereiden perheiden elämään kuuluivat picnikit, tanssiaiset ja naamiaiset. He lukivat, kuuntelivat ja soittivat musiikkia. Viaporissa oli amatööriteattereita ja taitavia sotilassoittajia."
Elias Martin: Tanssivia vieraita juhlassa Viaporissa vuonna 1764.
"Vuoden 1763 neljäntenä joulupäivänä koko soittokunta saapui juhliin. Kohoteltiin pöydässä maljoja ja laulettiin soittokunnan säestyksellä. Illalla alkoi tanssi menueteilla, ja tanssivalikoiman päätteeksi oli ohjelmassa aikakauden uusia suosikkeja, kontratansseja. Väki istui pelipöydissä, ja juhlan kruunasi kaakaotarjoilu."
Joulu=baali on Helsingin Wanhan Waruswäen ia Caupungin Hywien Asuckaiden yxityis=tilaisuus, johon osallistuminen edellyttää Societémme tai Sällskapet Gustafs Skålin jäsenyyttä, ynnä waatimatonta colmenkymmenen eerikin taalerin (30 €) henci=rahaa. Nijlle raukoille, joille Societémme jäsenyys ei wielä syystä eli toisesta suotu ole, tule heidän ensin uusina jäseninä yhdistyxen lijttymän täällä.
Huom. Tilaa on rajallisesti ja sixi jokaitzen tulee ilmoittautuman ajoissa kiriekyyhky=wiestillä info [ät] hww [piste] fi
info [ät] hww [piste] fi
Lähde: "Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla" (Riitta Pylkkänen)
Epämuodikkaiden käytettyjen vaatteiden myynti oli yleistä 1700-luvulla. Niiden hankinta tarjosi usein varattomille tilaisuuden "säädynmukaiseen" pukeutumiseen, Vuosisadan alussa tuotiin Ruotsi-Suomeen iImeisesti ulkomailtakin hienoja kãytettyja vaatteita koska niiden tuonti kiellettiin 1735 ja 1738 sekä jälleen vuoden 1771 meritullihinnastossa. Amiraali C. Tersmeden kertoi muistelmissaan, miten hän myi koreat pukunsa palattuaan 1740 kotimaahan pitkältä ulkomaan matkaltaan, jonka kuluessa hän oIi teettänyt Arnsterdamissa ja Lissabonissa sikäIäisen käsityksen mukaan melko yksinkertaisia samettipukuja. Ruotsissa moinen hienous oli kiellettyä. Samoin kävi 1744, jolloin Tersmeden kuului kruunuprinsessa Loviisa Ulriikaa Berliinistä noutaneeseen lähetyskuntaan. Voidakseen esiintyä Berliinin hovissa arvonsa mukaisesti Tersmeden oli teettänyt Saksassa kolme hopeakirjontaista silkkipukua, joista hän kotiin palattuaan myi yhden teatteriin ja antoi ratkoa toiset kaksi pukua, käyttääkseen niiden kankaat sukulaisilleen lahjaksi annettavien myssyjen, bindmyssor, päällystämiseen.
Suomessakin myytiin käytettyjä, kuosiltaan ehkä hieman vanhanaikaisia pukuja huutokaupoissa. Monesti perikunta realisoi täten vainajan vaatteet rahaksi. Toisinaan vaatteet lähetettiin jopa Tukholmaan huutokaupattaviksi, ehkä paremman ansion toivossa. Huutokaupoissa vaatteet siirtyivät useinmiten arvoastetta alemmas sosiaalisessa portaikossa. Näin muodin kiertokulku jatkui entistä laajempiin piireihin. Varsinkin käsityöläiset huusivat usein vaimolleen muotipukuja huutokaupoista. Vuosisadan lopulla ilmoitettiin Abå Tidningar -lehdessä mm. myytävistä muotipuvuista. 3.7.1797 tarjottiin esimerkiksi melkein uutta, viimeisen muodin mukaista harmaata taftipukua.
Kuten jo 1600-luvulla, Turussa toimi maistraatin luvalla 1700-luvullakin ammattimaisia vanhojen vaatteiden kaupustelijattaria, jotka maksoivat oikeudesta pitää torilla kaupustelijantuolia. Monesti köyhät leskivaimot ansaitsivat näin niukan toimeentulonsa. Piika Greta Lenningia syytettiin 1781 siitä, että hän oli kesämarkkinoiden aikana kaupitellut luvatta vaatteita torilla.
info [ät] hww [piste] fi
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
|
info [ät] hww [piste] fi
Kuinka pääsette perille![]() Kartalla: 1. Pirunkirkko, 4. Tenalji von Fersen, 5. Myllysali, 7. Ruutikellari, 8. Ravintola Suomenlinnan Panimo, 9. Suomenlinnan kioski, 10. Kauppa, 11. Ravintola Yläkerho, 12. Cafe Vanille, 17. Ravintola Chapman, 18. Kahvila Piper. Suomenlinnan lautan aikataulut. Kävelyreitti kartalla Pirunkirkkoon. Kävelyreitti kartalla Tenalji von Ferseniin. Kävelyreitti kartalla Ruutikellariin. www.ytv.fi reittihaku Suomenlinnaan Lautta lähtee kauppatorilta klo 11.30, jolla yleisö ehtii Suomenlinnan lauttarantaan sopivasti Joulun avajaisten lähtölaukaukseen. Paraatiin osallistujien esiintyjien täytyy saapua aiemmalla lautalla viimeistään klo 10.50. Mikäli olette tulossa vasta illaksi Joulu=baaliin, sopiva lautta lähtee kauppatorilta klo 16.40. Kävelymatkaa lauttarannasta Pirunkirkolle on noin 300 metriä (3 minuuttia), Tenalji von Ferseniin 800 metriä, (11 minuuttia) Ruutikellariin on noin 1,1 km (15 minuuttia). Viimeiset lautat mantereelle lähtevät klo 23.40, 00.40, 01.20 ja 02.00. |
info [ät] hww [piste] fi
Joulun avajaisiin ja Joulumarkkinoille on yleisöllä vapaa pääsy.
Joulubaaliin osallistuminen vain yhdistyksen jäsenille.
Liittymislomake löytyy täältä.
Ilmoittautuminen sunnuntaihin 15.11. mennessä ennakkohintaan 30 € osoitteessa hww.fi.
15.11. jälkeen osallistumismaksu on 40 €.
Lisätietoja sähköpostitse info [at] hww [piste] fi.
Pankkiyhteys:
Helsingin wanha waruswäci ia caupungin hywät asuckat r.y.
Sampo Pankki: 800015-70513268.
info [ät] hww [piste] fi