Mitä tehdä kun seuraava tapahtuma tulee liian pian eikä mahdollisuutta vaatteiden tekemiseen lyhyessä ajassa ole?
Musketöörin asu voi tuntua vaativalta projektilta, mutta alkuun päästäkseen ei tarvitse ryhtyä ehkä mahdottoman työläältä tuntuvaan urakkaan. Porvarikaartin parempi väki saattoi prameilla täydessä univormussa, mutta 1700-luvun sotilaat eivät sotatantereella olleet täydellisesti varustettuja ehkä koskaan. Pahimmillaan heillä oli vain housut ja paita, tuskin edes kenkiä, joiden korvikkeeksi voivat käydä myös tuohivirsut jos solkikenkiä ei ole. Karoliiniarmeijan taistelunäytöksiin osallistuminen vajaassa varustuksessa on siis mahdollista, mikä ensikertalaisia saattaa lohduttaa.
Siviilin asussa housut ja takki voivat olla mitä tahansa ajanmukaista villakankaan väriä, usein samaa kangasta.
Porvarikaartissa univormun väri on kokosininen ja Uudenmaan rykmentin musketööreilla housujen väri on sininen tai keltainen. Uudenmaan rykmentin kolmikas- ja viisikäsrykmenteillä oli sinisen ja keltaisen villakankaan puutteessa harmaat univormut johon sopii esim. armeijan sarka tai muu sopiva villakangas.
Siviilille sopiva perusasu on kolmikolkka, liivi, pellavapaita, polvihousut, pitkät polvisukat ja kengät.
Kolmikolkka
Kolmikolkka on yksinkertaisin ratkaista. Hanki kaninkarvainen musta hattuaihio Helsingin hatusta ja ompele kolme sivua ylös mustalla langalla. Hattua ei tarvitse koristella millään tavalla.
Liivi ja polvihousut ensi hätään
Liivin ja housut voi tehdä etsimällä vaatekaapista tai UFFista miehen yksivärinen villakankainen puku (takki ja housut). Parasta olisi jos löytyisi takki jossa ei ole nenäliinataskua koska sitä ei pysty piilottamaan, eikä minkäänlaisia toppauksia olkapäissä tai muualla. Takin napitus saisi edestä tulla mahdollisimman ylös. Takista poistetaan hihat ja kaulus, sekä suoristetaan mahdollisuuksien mukaan kauluksen käänteiden jättämät taitokset silittämällä. Vuorin voi poistaa kokonaan koska se vain hankaloittaa työtä. Hihoista leikataan sopivan malliset taskuläpät, jotka ommellaan sivutaskujen päälle. Selkäkappale on liiveissä yleensä pellavaa, joten villakankaan voisi korvata pellavalla, jos haluaa tavoitella uskottavuutta. Napit korvataan metallisilla pyöreillä napeilla. Mallia voi ottaa waruswäen kaavoista
Käyttökelposet polvihousut saa aikaan nopeasti esim. armeijan sarkahoususta lyhentämällä lahkeet, ja ompelemalla lahkeensuihin nauhan jolla lahkeet sidotaan polven alapuolelta (ks. ohje). Housuista on tietenkin poistettava mahdolliset reisitaskut sekä vyölenkit. Mahdollinen väriero taskun alla valolta suojassa olleen ja muun kankaan välillä häviää pitämällä housuja jonkun aikaa auringonvalossa. Housut voi yrittää myös värjätä siniseksi, mutta oikeaan sävyyn pääseminen voi olla vaikeaa. Epäonnistunut värjäys voi olla huonompi tulos kuin kankaan alkuperäinen harmaa.
1700-luvun mallinen miehen paita
Paidan materiaali on pellavaa, esim. Ikean “Aina” tai muu vastaava. Paidan voi tehdä ensi hätään myös puuvillasta, joka ei kuitenkaan 1700-luvulla ole ajanmukainen materiaali. Puuvilla ei myöskään tosi käytössä ole yhtä käytännöllinen materiaali kuin pellava. Puuvilla hiostuu nopeasti, eikä kuivu päällä pidettäessä takin ja liivin alla lainkaan, minkä historianelävöittäjä tulee toteamaan heti ensimmäisessä elävöityksessä.
Ohjeet paitaan löytyvät täältä: woodsrunnersdiary
Kaavojen ohjeista voi jättää olkapään vahvistukset pois ja kainaloiden ja kauluksen vahvikekolmioista ja muistakin yksityiskohdista voi luistaa jos siltä tuntuu. Tärkeintä on saumoista rypytetyt runsaat hihat, kauluksen korkeus, kaula-aukon muoto ja hihansuut, jotka tekevät siitä 1700-luvun paidan näköisen. Kauluksella tulee olla sopivasti korkeutta, jotta kaulahuivi voidaan solmia pystyyn nostetun kauluksen päälle.
Sivulta löytyvät tarpeelliset kaavat ovat seuraavat:
